Häätarina: Potretit

Pukeutumisen jälkeen otimme suunnan kohti juhlapaikkaa. Onneksi olin tullut aiemmin kysyneeksi bestmanilta, että "Onko siinä sinun vanhassa bemarissa muuten ilmastointia?", koska vastaus oli "Eihän siinä. Katto voidaan kyllä nostaa." Huuh! Ehdimme vielä saada allemme ilmastoidun auton, jossa ei tarvinnut pelätä hikisuihkua.

 Kaikki kuvat Mika Martikainen, ethän kopioi!

Kumpaakaan ei ollenkaan jännittänyt! :D

Juhlapaikalla pauhasi rokki, kun illan bändimme teki sound checkiä. Se nostatti juhlatunnelmaa ja poksautimmekin samoin tein kuohuvan.

Sää oli ihana ja kuvausmiljöö meille erittäin mieluinen, mutta pitikin sen auringon paistaa koko ajan suoraan silmiin! Itse asiassa minullehan meinasi tulla migreenikohtaus, kun liian kauan tuijottelin aurinkoon päin. Onneksi oli lääkkeet mukana ja ne auttoi suht nopeasti. Kuohuvan nauttimisen jälkeen otimme kuvia kaason ja bestmanien kanssa. Sen jälkeen vapautimme heidän valmistelutöihin ja rupesimme poseeraamaan kahdestaan. 

Etukäteen mietin potrettikuviamme aika paljon ja olin ajatellutkin, että treenaisimme potretteja hääviikon aikana. No, eihän sitä aikaa sitten tietystikään jäänyt moiseen. Potrettikuvissa oleminen olikin sitten yllättävän luontevaa, ja sulhasenikin kehui kuvaajaa, että hänelle oli helppo olla kuvattavana. Siinäkin on varmasti etunsa, että kuvaaja oli minulle ennestään tuttu ja kuvannut minua usean kerran. 

Ja otettiin me se minun kammoama pusukuvakin!