Näin ensialkuun pahoittelut hidastuneesta postaustahdista. Kuten monella muullakin bloggaajalla kesä toi tullessaan minullekin positiivista kiirettä ja hienoista saamattomuutta. Sitä paitsi nyt
pitää saa nauttia valosta ja lämmöstä! Vaikkakin eräs vanhempi rouva minulta tiedusteli, että häiritseekö minua kesän valoisuus, johon vastasin että ei tietenkään, vaan päin vastoin. Tähän rouva tuumasi, että "Ethän sinä voi ymmärtää, kun olet noin nuori." :D
Joka tapauksessa, häiden suunnittelukin on hieman ollut taka-alalla viime aikoina. Saimme viimeinkin tilaamamme kaitaliinat, tai oikeammin organzakankaat. Kaasoni on hoitanut kampaaja-asiaa, kun minun on hankalampi sitä täältä matkan päästä sitä hoitaa. Loman aikana sitten käydään katsastamassa kampaamoiden portfolioita. Mahdollisesti ensi kuun alussa pääsen sovittamaan erästä ihanuutta, joka piti tilata merten takaa liikkeeseen. Pappiasian eteen en ole tehnyt mitään...
Sulhasen äiti kuitenkin kannusti tarttumaan seuraavaa asiaa härkää sarvista: sormukset (tai oikeammin sormus). Hän nimittäin antoi vanhempiensa ja isovanhempiensa sormukset ja muutaman ansiomitalin, jotta ne voi joko myydä ja ostaa sormuksen tai käyttää materiaalina sormukseen. Sormukset ovat keltakultaisia ja käsittääkseni 18 karaattia. Itseäni kiehtoo ajatus, että muutaman sukupolven takaisista sormuksista tehtäisiin minulle sormus mutten ole varma ovatko sormukset siihen käyttökelpoisia.
Olen haaveillut Annette Tillanderin suunnitelemasta sormuksesta ja ajattelinkin kääntyä asiassa hänen puoleensa. Ensin voisin käydä arvioituttamassa sormukset jossakin kultaliikkeessä. Minulla ei ole hajuakaan miten hyvissä ajoin tulisi olla liikkeellä, jos haluaa sormuksen suoraan suunnittelijalta. Olenkohan jo myöhässä vai sopivaan aikaan alkamassa kysellä asiaa?
Miten te hankitte vihkisormuksenne? Miten paljon ennen häitä aloitte miettiä sormusasiaa? :)