Näin ensialkuun pahoittelut hidastuneesta postaustahdista. Kuten monella muullakin bloggaajalla kesä toi tullessaan minullekin positiivista kiirettä ja hienoista saamattomuutta. Sitä paitsi nyt
pitää saa nauttia valosta ja lämmöstä! Vaikkakin eräs vanhempi rouva minulta tiedusteli, että häiritseekö minua kesän valoisuus, johon vastasin että ei tietenkään, vaan päin vastoin. Tähän rouva tuumasi, että "Ethän sinä voi ymmärtää, kun olet noin nuori." :D
Joka tapauksessa, häiden suunnittelukin on hieman ollut taka-alalla viime aikoina. Saimme viimeinkin tilaamamme kaitaliinat, tai oikeammin organzakankaat. Kaasoni on hoitanut kampaaja-asiaa, kun minun on hankalampi sitä täältä matkan päästä sitä hoitaa. Loman aikana sitten käydään katsastamassa kampaamoiden portfolioita. Mahdollisesti ensi kuun alussa pääsen sovittamaan erästä ihanuutta, joka piti tilata merten takaa liikkeeseen. Pappiasian eteen en ole tehnyt mitään...
Sulhasen äiti kuitenkin kannusti tarttumaan seuraavaa asiaa härkää sarvista: sormukset (tai oikeammin sormus). Hän nimittäin antoi vanhempiensa ja isovanhempiensa sormukset ja muutaman ansiomitalin, jotta ne voi joko myydä ja ostaa sormuksen tai käyttää materiaalina sormukseen. Sormukset ovat keltakultaisia ja käsittääkseni 18 karaattia. Itseäni kiehtoo ajatus, että muutaman sukupolven takaisista sormuksista tehtäisiin minulle sormus mutten ole varma ovatko sormukset siihen käyttökelpoisia.
Olen haaveillut Annette Tillanderin suunnitelemasta sormuksesta ja ajattelinkin kääntyä asiassa hänen puoleensa. Ensin voisin käydä arvioituttamassa sormukset jossakin kultaliikkeessä. Minulla ei ole hajuakaan miten hyvissä ajoin tulisi olla liikkeellä, jos haluaa sormuksen suoraan suunnittelijalta. Olenkohan jo myöhässä vai sopivaan aikaan alkamassa kysellä asiaa?
Miten te hankitte vihkisormuksenne? Miten paljon ennen häitä aloitte miettiä sormusasiaa? :)
Ihana idea olisi käyttää vanhempia sormuksia ja tehdä niistä uusi :) ihan harmittaa ettei kukaan ole antanut minulle perintösormuksiaan ;-) hih. Minulla on ollut tässä jo viikon ajan tunne, että sormus on ostettava nyt heti! Häät ovat kuitenkinvasta ensi vuoden elokuussa. Minkäs sille voi kun oon niin malttamaton. ;) viikon aikana olen käynyt lukuisissa liikkeissä suomessa ja tallinnassa, sekä lähettänyt meiliä kultasepälle. Tänään löysin ihan mielettömän sormuksen Etsystä. Nyt vaan arvon uskallanko tilata sitä. Sormus maksaa noin 1400e ja sillä on vain vaihto-oikeus. Uskaltaisikohan sitä ottaa riskin :)
VastaaPoistaVaan hyvähän se on olla ajoissa liikkeellä ja tutkia eri vaihtoehtoja! :) No jos sormus tuntuu olevan the one, niin tilaa ihmeessä! Toki kuva on aina vain kuva, mutta uskon ettei sormus voi hirmuisen erilainen olla kuin kuvassa. :)
PoistaMinulla on äitini vanha vihkisormus tuolla kaapissa ja se on itseasiassa minulle täysin sopiva. En vain ole edes tullut miettineeksi, että voisin sitä hyödyntää. Se on jonkin verran elämän varrella kärsinyt, joten täytyisi ehkä kysäistä, onko sitä edes mahdollista uudistella jotenkin. Lisäisin siihen ainoastaan jokusen timantin, sillä se on juuri sellainen kaipaamani ohut rivitimanttisormus, mutta liian vähäisellä timanttimäärällä. Olisi kyllä ihan mieletöntä, jos saisi sormuksen, jolla oikeasti olisi tarina!
VastaaPoistaOi, kuulostaa ihanalta! :) Jotain vanhaa, jotain uutta.
PoistaOlisi aika erikoista, jos saamasi sormukset eivät kelpaisi materiaaliksi uuteen. Etenkin, jos kaikki ovat samaa sekoitetta eli 18k. Itse sain rippilahjaksi isoisoisän vihkisormuksesta tehdyn sormuksen, ja se on ollut rakas juuri sukupolvien välisen siteen ansiosta. Nyt minulla on perintönä saatu erittäin rakkaan ja läheisen isoisoäidin vihkisormus, jonka käyttötarkoitusta pohdin vielä. Kunniamerkkien myyminen tuntuu todella villiltä ajatukselta. Sitä kannattaa harkita todella tarkkaan! Itse en raaskisi.
VastaaPoistaItse asiassa kyselin asiaa eräältä kultasepältä ja hän vahvisti, että sormukset voidaan hyödyntää sormuksessani. Kuulostaa ihanalta ja erittäin merkitykselliseltä tuo sormus. :) Itse asiassa ne ansiomerkit ovat sulhon isoisän työpalvelusvuosista saamat, joten niillä ei ole meille sinänsä suurempaa merkitystä.
PoistaEksyin juuri mielenkiintoisen oloiseen blogiisi ja oli pakko samantien klikata Bloglovin'in listalle. :)
VastaaPoistaSamalla myös tulin "kateelliseksi" noista kuvakehyksistä. Osaisitko kertoa miten tommoisen saisi omaankin blogiin? Vai riippuuneeko sitten vain blogipohjan mallista.. :/
Oi ihanaa, kiitos! :) En päässyt katsomaan blogiasi, joten en osaa neuvoa sinua. Käytätkö kuitenkin bloggeria? Itse vain kokosin kuvista kollaasin kuvienkäsittelyohjelmalla ja latasin sen pohjaan. Sitten vain lisäsin otsakkeen. Toivottavasti saat tehtyä mieleisesi! :)
PoistaHei! Taidan ensimmäistä kertaa kommentoida ihanaa blogiasi. :)
VastaaPoistaIhana ajatus tuo vanhojen sormusten käyttäminen. En kyllä raaskisi myydä niitä! Ansiomitalien myyminenkin kuulostaa hurjalta, mutta ehkä ne ovat jotain "onnea 10 v töissä!" -tyyppisiä. :D En näe syytä, miksei vanhoja sormuksia voisi sulattaa ja käyttää materiaalina uuteen sormukseen. Olisi ihana tarina tausta uudella sormuksella! Harkitsimme samaa miehen sormuksen kohdalla, muttemme sitten hennoneet sulattaa hänen vanhempiensa sormuksia. :)
Olet erittäin hyvissä ajoin liikkeellä mittatilaussormuksen kanssa. Itse kyselin asiasta kultasepiltä reilu puoli vuotta ennen häitä ja silloinkin ehti vielä aloittaa projektin ihan hyvin. :)
Hei ja mukava saada kommenttisi! :)
PoistaMekin päädyimme nyt siihen vaihtoehtoon, että käytetään sormukset mieluummin materiaalina uudelle kuin myydään ne. Ansiomitalit ovat tosiaan sulhon isoisän työpalvelusvuosista saamat, joten mielestämme ne voi hyvinkin tarvittaessa käyttää. Hyvä tietää, etten ole ainakaan myöhässä. Toki sormuksen haluaisi itselleen nythetipaikalla. :D