Hautajaistestamentti?

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Aloitetaanpa viikko hieman erilaisella juhla-aihellaa, nimittäin hautajaisilla. Luin parvekkeella MeNaisia aamupalan syönnin yhteydessä ja kiinnostuin todella jutusta "Viimeiset juhlani" (28/2016). Jutussa on haastateltu kolmea henkilöä liittyen kuolemaan ja hautajaisiin sekä hautajaistestamentin yleistymiseen. 69-vuotias Maj Aldén kertoo tehneensä hautajaistestamentin hautajaistoimistossa. Testamenttiin Aldén on kirjannut toiveet omien hautajaistensa suhteen. Hautajaistestamenttiin hän on myös kirjannut: "Iloitkaa, naurakaa te, jotka jäätte jälkeeni. Eläkää! Lähden täältä rikkaana naisena. Olen saanut elämältä kaiken - enemmänkin!"

Olemme jutelleet mieheni kanssa, pitäisikö meidän miettiä hautajaisasiaa ja kertoa toisillemme, millaiset hautajaiset itsellemme toivoisimme. Kuten hautaustoimistoyrittäjä Antti Riihimäki kertoo jutussa, ei tarvitse olla vanha tai kuolemansairas miettiäkseen hautajaisiaan. Hän myös huomauttaa, että hautajaisjärjestelyjen miettiminen nuorena ja terveenä voi olla helpompaa. Minä olen lähinnä miettinyt, että haluaisin iloiset hautajaiset. Sellaiset hautajaiset, joissa ei surkuteltaisi kuolemaani vaan iloittaisiin siitä, että olin elossa ja sain elää hyvää elämää. Hautajaiseni ei tarvitsisi olla kirkollisen rituaaliset, vaan niissä voisi esimerkiksi esiintyä joku bändi ja olla karkkibuffet! Kerta juhlani yleisesti ovat pitkälle suunniteltuja ja sisältävät paljon yksityiskohtia, niin miksi "viimeinen juhlani" olisi sellainen, jossa itketään ja syödään laihaa lihasoppaa? Minulle on jäänyt lapsuudesta mieleeni isotätini hautajaiset, joissa pappi osasi luoda arvokkaan tunnelman, joka sisälsi surun ohella iloa ja rauhaa. Hautajaisista jäi olo, että vanhaksi elänyt isotätini eli onnellisen elämän ja hänen viimeinen juhlansa oli kaunis ja sopivan iloinen. 

Kuva
Katsoin muutama vuosi sitten dokumentin hautaustoimistoyrittäjästä, joka suunnitteli hautajaistestamentteja asiakkaidensa kanssa. Hautajaisia oli joka lähtöön, oli karnevaaleja ja vaikka minkälaisia tilaisuuksia. MeNaisten jutussa surututkija Mari Pulkkinen on sitä mieltä, että vainajan omaisilla tulisi olla oikeus surra omalla tavallaan suunnittelemalla itse vainajan hautajaiset. Hän huomauttaa, että hautajaisrituaalit ovat sureville läheisille tärkeitä. Toisaalta hautajaistestamentti voi kuitenkin helpottaa läheisten hautajaisjärjestelyjä, varsinkin jos testamentti on laadittu hautaustoimiston kanssa ja kulutkin on mahdollisesti maksettu etukäteen. 

Haluaisitko suunnitella omat hautajaisesi? Mitä mieltä olet hautajaistestamentista? 

Ps. Arvonta käynnissä vielä kuusi päivää! 

6 kommenttia:

  1. Tässä on juurikin se ristiriita, että hautajaisten suunnittelu voi helpottaa surutyötä, mutta surun keskellä se voi olla myös todella raskasta, kun hoidettavia asioita on yllättävän paljon. Mutta sitten mietin tuota kulupuolta... Jos omansa suunnittelee valmiiksi, niin jotenkin ajattelen, että pitäisi olla sivussa myös sopiva summa kuluille. Ei nimittäin ole ilmaista puuhaa tuo kuoleminenkaan. Summa kasvaa helposti isoksi jo ihan perusjutuista eikä omaisilla välttämättä ole ylimääräistä laitettavaksi eikä kuoleman hetkellä sillä kuolleellakaan automaattisesti käytettävissä olevaa varallisuutta ole.

    Olen ollut kiitettävän monissa hautajaisissa, joista mieleenpainuvimmat ovat äitini isän hautajaiset lähes kymmenen vuoden takaa. Ei vain sen takia, kuinka läheisestä ihmisestä oli kyse, vaan tilaisuuden lämpimästä luonteesta. Hautajaiset olivat papan ja meidän näköiset ja valokuvissa surun lisäksi näkyy valtavasti naurua, iloa ja toveruutta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen sitä mieltä, että jos suunnittelee omat hautajaisensa, niin pitää myös varata summa, jolla hautajaiset saa järjestettyä. Ehkä hautajaistestamentin suhteen kultainen keskitie olisi paras? Testamentista kävisi ilmi muutamia toiveita, mutta muuten hautajaisten järjestäjät saisivat päättää asioista.

      Kuvailemasi äitisi isän hautajaiset kuulostavat siltä, millaiset hautajaiset parhaimmillaan voivat olla. Surua, kaipuuta, iloa ja toveruutta. :)

      Poista
  2. Olen joutunut näitä asioita tänä kesänä pohtimaan paljon, ja miettinyt mistä löytyisi se rohkeus järjestää juuri oman näköinen ja rakkaalle ihmiselle luonteenomainen tilaisuus. Normatiivisuuden paine on aika kova näissä asioissa, erityisesti vanhemman sukupolven ihmisten kohdalla. Edelleen löytyy valitettavasti ihmisiä, jotka sanovat, että kyllähän hautajaisissa kuuluu tehdä noin tai näin. Suuren surun keskellä vaatii omaiselta aika paljon alkaa kyseenalaistamaan totutut toimintatavat ja asiat. Hautajaistestamentti olisi kyllä ihan oiva ratkaisu tähän asiaan.
    Vähän on vanhakantaisuutta havaittavissa alan yrittäjienkin keskuudessa; mieluusti tarjotaan niitä perinteisimpiä ratkaisuja. Omaista saattaa kustannukset hirvittää. Tuntuu ehkä sopimattomalle miettiä rahaa joten useissa asioissa valinta kohdistuu siihen toisiksi halvimpaan. Halvinta kun ei kehtaa valita. Pitäneepä pohtia omat toiveet ja saattaa omien omaisten tietoon tai ihan dokumentiksi asti.

    Hienoa, että kirjoitit asiasta. Aiheesta sietäisi herätä keskustelua muillakin foorumeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Hautajaiset ja hautajaistestamentti on varmasti asia, josta ihan kaikki eivät kykene puhumaan tai eivät edes halua ajatella asiaa.

      Se on kyllä totta, että hautajaiset nähdään yhteiskunnassamme rituaalina, johon harva tohtii koskea. Vaikka muissa juhlissa uskaltaisikin revitellä, hautajaiset voidaan kokea niin arvokkaana tilaisuuteena, ettei sen rituaaleihin ja rutiineihin tohdeta puuttua.

      Rahakin on varmasti iso kysymys hautajaisia järjestettäessä. Onko varaa kutsua hautajaisiin kaikki vainajan sukulaiset ja ystävät, vai pitääkö juhlat pitää pienen piirin kesken. Ja toisaalta juuri tuo, että hautajaisia järjestävät eivät mahdollisesti kehtaa valita halvinta vaihtoehtoa vaikkei välttämättä olisi varaa muuhun.

      Itse kokisin hautajaistestamentin helpottavana asiana läheisen hautajaisia järjestettäessä ja uskonkin, että sen suosio tulee seuraavien vuosikymmenien aikana kasvamaan.

      Poista
  3. Itse olen viime vuosina ikävä kyllä käynyt kaikista juhlista eniten hautajaisissa, joten aihe on ollut melko paljon myös mielen päällä. :(

    Voisin kuvitella, että omaisille saattaisi olla melko raskasta ruveta puuhaamaan mitään spesiaalia niiden pakollisten järjestelyjen lisäksi, mutta omaa mieltäni tapahtumasuunnittelijana ja organisointifriikkinä kutkuttaisi kovasti päästä iskemään näppinsä myös näihin omiin viimeisiin juhliin! :D Pitäisi vain olla tarkkana sen suhteen, että järjestelyt eivät vaatisi liikaa aikaa ja vaivaa ja ehkä tosiaan mielellään suurimpiin kuluihinkin olisi varattu tarvittava summa allekirjoittaneelta.

    Itse pidän kuitenkin vielä tärkeämpänä testamentin tekemistä ennen kuin mahdollisia lapsia ehtii syntyä! Teimme mieheni kanssa avioehdon, jonka laatimisen yhteydessä tuli vähän yllätyksenä, että jos niitä rintaperillisiä on ja puoliso sattuu menehtymään, niin leskelle jää oikeastaan vain asumisoikeus yhteiseen omistusasuntoon. Tai näin ainakin muistelisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin on kyllä totta, että vainajan omainen voi kokea raskaaksi toteuttaa hautajaistestamenttia. Toisaalta hautajaistestamentin voi laatia hautajaistoimiston kanssa, jolloin toimistolle voi antaa oikeudet huolehtia kaikesta.

      Noinhan se laki taitaa tosiaan mennä, mikä on kyllä aikamoista... Ymmärrän, että rintaperillisten perintö turvataan, mutta kyllähän puolisollekin kuuluu oma osansa.

      Aika paljon on tällaisia vakavia asioita, joita kannattaisi miettiä, vaikka onkin vielä nuori. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Proudly designed by | mlekoshi Playground |