400. postaus: Ajatuksia bloggaamisesta

Huh, tämä on blogihistoriani 400. postaus! Tuntuu ihan käsittämättömältä, miten postauksia on ehtinyt syntyä niin paljon. Totta puhuen, en todellakaan edes muista kaikkia postauksiani vuosien varrelta. 400 postauksen kirjoittamiseen on kulunut aika monta tuntia aikaa... Joskus postaus syntyy vartissa, kun tulee jokin hauska idea, jonka haluaa jakaa nopeasti lukijoille. Toisinaan postauksen kirjoittamiseen menee monta päivää. Esimerkiksi haastattelujen pohjalta tehdyt jutut ovat aikaa vieviä prosesseja. 

Kuvat: Pinterest 

Miksi sitten jaksan käyttää blogiini edelleen paljon aikaa, vaikka häät (bloggaamisen alkuperäinen syy) on vietetty pian kolme vuotta sitten? Miksi käytän blogiharrastukseen näin paljon aikaa, vaikken saa siitä rahallista hyötyä? Yksinkertainen syy on se, että rakastan bloggaamista. Ensinnäkin, minusta on ihanaa kirjoittaa ja siitähän kaikki lähtee. Olen ihan fiiliksissä, kun mieleeni tulee postausaihe. Postausaihe voi tulla mieleen missä vain ja milloin vain. 

Toiseksi, bloggaamisen kautta olen päässyt tutustumaan suureen määrään ihania ihmisiä! Jotkut varmaan pitävät minua hulluna, kun kirjoittelen esimerkiksi yrittäjistä juttuja ilman korvausta, mutta minä nautin juttujen tekemisestä suunnattomasti. Minusta on ihana tutustua uusiin ihmisiin, inspiroitua heistä ja kertoa heidän tarinansa lukijoille. Tähän ihanaan ihmisryhmään kuuluvat myös kanssabloggaajat ja lukijat. Moni ongelma on ratkennut, kun olen kysynyt blogissani neuvoa. On hienosa saada jakaa innostukseni juhlia kohtaan muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. 

Kolmanneksi, blogini kautta haluan antaa lukijoille vinkkejä ja tarjota viihdyttävää sisältöä. Olen aina pitänyt toimitustyöstä, kuvan ja tekstin yhdistämisestä. Koen kehittyneeni hurjan paljon kirjoittajana juurikin bloggaamisen ansiosta. Seuraavaksi haluan kehittää kuvaustaitojani ja varsinkin kärsivällisyyttä kuvaamisen suhteen. Tykkään kyllä stailaamisesta, mutten oikein malttaisi käyttää aikaa kuvaustilanteen stailaamiseen. Haluaisin kuitenkin jatkossa pystyä lainattujen kuvien sijaan käyttämään blogissani itse kuvaamaani sisältöä. 

Blogini täyttää pian viisi vuotta ja sen kunniaksi aion tehdä blogiini hieman muutoksia. Itselläni on vahva tunne, että nyt kevään korvalla on hyvä aika hieman uudistua. Tuulettaa hieman blogia ja karsia turhaa pois. Vaikka tähtäimessäni ei olekaan esimerkiksi itseni elättäminen bloggaamalla, koen silti blogini olevan iso saavutus, jota haluan edelleen kehittää ja jonka parissa haluan jatkaa toivottavasti vielä monta vuotta. Näiden muutosten tuulien puhaltaessa toivotan kaikille oikein ihanaa alkanutta viikkoa ja esitän kysymyksen mikä on sinun syysi blogata ja/tai lukea blogeja? :) 

Vieno – hääpukua etsivän morsiamen olohuone

”Aloitetaan hääpäiväsi juhlistaminen jo tänään.”

Kuinka monessa hääpukuliikkeessä tarjotaan asiakkaalle ensimmäisenä lämmittäviä villasukkia? Mielestäni villasukkiin tiivistyy hyvin Vienon palveluajatus: tarjota kiireetöntä palvelua paikassa, jossa on niin rento tunnelma ja mukava miljöö, että tuntuu kuin astuisi kaupan sijaan jonkun kotiin. Vienon tunnuslause ”Aloitetaan hääpäiväsi juhlistaminen jo tänään” kuvaa sitä, kuinka yrittäjät hääpukuliikkeen takana haluavat muodostaa hääpuvun hankkimisesta kokemuksen, joka kasvattaa häähumua. 

Hääpukuliike Vieno  

Vieno on tammikuun alussa Helsinkiin avattu hääpukuliike. Vienon takana häärivä yrittäjäkaksikko Aino ja Jemina ovat aiemmin juhlapukuliikkeessä työskennelleitä vaatetusompelijoita, jotka päättivät toteuttaa unelmansa omasta hääpukuliikkeestä. ”Halusimme perustaa liikkeen, joka tarjoaa erinomaista, yksilöllistä palvelua ja todella keskittyy asiakkaaseen. Kaiken ytimessä on rauhallinen ja rento tunnelma, joka antaa meille aikaa mennä pintaa syvemmälle asiakkaan kanssa. Näytämme somessa usein kasvojamme, jotta asiakas tunnistaisi meidät ulkonäöltä tullessaan liikkeeseen.” 

Somessa tapahtuikin yrityksen alkumarkkinointi, sillä yrittäjät halusivat ottaa nuorekkaan ja persoonallisen näkökulman markkinoimiseen. Yrityksen ensimmäisillä messuilla Love me do:ssa monet tunnistivatkin Vienon juuri somesta tuttuna hääpukuliikkeenä. Aino ja Jemina uskovat heidän some-osaamisensa olevan yksi yrityksen vahvuuksista. Jemina kertoo, että oma yritys mahdollistaa ajattelemisen laatikon ulkopuolella ja omien ideoiden toteuttamisen asiakkaiden hyväksi. Aino ja Jemina esimerkiksi tarjoilevat alkoholitonta kuohuvaa morsiamelle, joka löytää oman hääpukunsa. Monesta hääpukuliikkeestä poiketen heidän liikkeessään saa kuvata ja kuvia saa myös jakaa. 

”Haluamme hääpuvun sovituksen olevan merkityksellinen hetki, joka rauhoitetaan.”

Vienon hääpukumerkkeihin lukeutuvat Innocentia, Marybride ja Elena Morar, joita ei saa muualta Suomesta. ”Meiltä saatavat hääpukumerkit ovat uusia alalla, joten niiden hinnoissa ei vielä näy brändilisää. Pukujen hinnat lähtevät noin tuhannesta eurosta ylöspäin.” Aino ja Jemina ovat perehtyneet merkkien valmistusprosesseihin ja tietävät esimerkiksi minkälaisia koneita pukujen valmistuksessa käytetään. He sanovat, että on tärkeä tuntea merkkien valmistajat hyvin: ”Esimerkiksi Innocentian henkilökunnan kanssa meillä on niin hyvät välit, että voimme saada vastauksen kysymykseen hetkessä chatin kautta. Jos asiakas esimerkiksi haluaa tietää kaavamuutoksen mahdollisuudesta, saamme vastauksen yleensä hyvin nopeasti.” Hääpukujen lisäksi Vienon palveluihin kuuluvat hunnut ja asusteet, sovituspalvelu sekä muutos- ja korjauspalvelu. Vaatetusompelijoina Aino ja Jemina tekevät muutokset ja korjaukset pukuihin itse. 

Aino ja Jemina kertovat työpäivien vaihtelevan suuresti, mutta sisältävän perusrutiineita: ”Ennen liikkeen avaamista hoidamme hallinnollisia asioita, järjestelemme liikettä, ompelemme ja valmistaudumme ajanvarauksilla tuleviin asiakkaisiin. Ideoimme postauksia someen ja toisinaan pidämme askartelupäiviä asusteiden parissa.” Yrittäjien mukaan työpäivät eivät tunnu pitkiltä, vaikka niiden pituus vaihtelee kahdeksan ja kahdentoista tunnin välillä. Töitä tehdään kuutena päivänä viikossa. ”Ei tämä oikeastaan edes tunnu työltä, kun saa työskennellä mukavan kaverin kanssa kodinomaisessa ympäristössä.”

”On upeaa pystyä työllistämään itsensä unelmatyöhönsä.”

Kysyin Ainolta ja Jeminalta, miltä tuntui ottaa askel yrittäjiksi. He kertovat kynnyksen olleen korkea: ”Suomessa tuntuu vallitsevan asenne, ettei kannata ryhtyä yrittäjiksi. Mekin ajattelimme pitkään, että ajatuksemme ovat pelkkää unelmointia, kunnes selvitimme, miten voisimme perustaa yrityksen ja huomasimme, että yritys ei enää olekaan ollenkaan mahdoton ajatus.” Aino ja Jemina kannustavat ihmisiä ryhtymään rohkeasti yrittäjiksi, sillä työ on iso osa elämää, josta pitää voida nauttia. ”Asiakkailta ja lähipiiriltä saadun hyvän palautteen voima on suuri. Olemme ylpeitä omasta yrityksestämme ja siitä, että voimme työllistää itse itsemme.” 

Yrityksen nimen takaa löytyy hauska tarina. Aino kertoo, että nimeksi haluttiin jokin suomalainen, kaunis ja vanhanaikainen sana, joka ääntyy kauniisti: ”Mietimme nimeä jokin aikaa, kunnes näin unessa Vieno -nimen. Aamulla mietin, miten saan Jeminan vakuutettua nimen toimivuudesta. Hän olikin ensin epäilevä, voiko vanhan mummon ensimmäisenä mieleen tuova nimi sopia nuorekkaalle hääpukuliikkeelle. Testasimme nimeä kavereillamme, ja kaikille tuli aina mieleen mummo.” Vieno kuitenkin istui yrittäjien suuhun ja he päättivät antaa nimelle uuden merkityksen: ”Vieno tarkoittaa herkkää ja hentoa. Vienosta tulee myös mieleen vieno hymy. Mietimme hymyileviä morsiamia, jotka löytävät unelmiensa puvun ja päätimme nimetä liikkeemme Vienoksi. Liikkeen värimaailma oli jo mietitty valmiiksi ja nimi sopi hyvin siihen.”

Mieluisa hääpuku ammattilaisen avustuksella

Hääpukuliikkeen omistajilta on pakko kysyä heidän näkökulmansa siihen, miksi hääpukuun kannattaa panostaa. Aino ja Jemina mainitsevat isoksi syyksi sen, että hääpukeutuminen eroaa todella paljon arkipukeutumisesta ja he ammattilaisina osaavat neuvoa, miten hääpuku puetaan ja minkälaisten alusvaatteiden kanssa. He myös huomauttavat, että hankkiessaan puvun asiantuntevasta liikkeestä morsian voi siirtää stressin pois itseltään ja antaa vastuun yrittäjille. Ammattilainen osaa katsoa, istuuko puku hyvin ja millaiset muutokset ovat mahdollisesti tarpeen. 

”Yhden päivän suunnittelua varten käytetään paljon aikaa ja energiaa, joten on tärkeää, että hääpuku on mieluinen ja istuu hyvin. Hääpuku on yksi elämän tärkeimmistä asuista ja tietyllä tavalla myös palkinto, kun siihen saa hääpäivänä kaiken uurastuksen jälkeen pukeutua.”

”On tärkeää, että puvusta tulee sellainen olo, että on kauneimmillaan.”

Aino ja Jemina kertovat liikkeensä pukuvalikoiman olevan trendikäs ja tarjoavan vaihtoehtoja kaikenlaisille morsiamille. Tällä hetkellä suosituimmissa puvuissa on pitkät hihat. Myös boheemiin tyyliin sopiva kevyt ja kapea tyllihelma on suosittu. Suomalainen morsian päätyy usein klassiseen, ajattomaan malliin. ”Tarkoituksenamme on pikkuhiljaa tuoda perusmalliston oheen muutamia erikoisempia pukuja, jotka ovat tyylikkäällä tavalla rohkeita.” Maailmalla muodissa ovat jo jonkin aikaa olleet sävytetyt puvut, esimerkiksi sinertävät ja vihertävät puvut. Uusimpina trendeinä nähtävissä on kaksiosaiset puvut ja kolmiulotteiset materiaalit. Suomeen trendit saapuvat hitaasti ja yrittäjillä pitääkin olla hyvä vainu siitä, minkälaista pukua asiakkaat hakevat: ”Kuuntelemme asiakkaita ja tilaamme puvut heitä ajatellen. Lisäksi haistelemme morsiamien toiveita esimerkiksi Facebookin hääryhmissä.”

Lopuksi kysyin vielä Ainolta ja Jeminalta, joko he ovat haaveilleet omista hääpuvuistaan. Aino kertoo, ettei taikauskon takia ole uskaltanut sovittaa hääpukuja: ”Usein asiakkaat kysyvät, että sovittelenko paljonkin hääpukuja ja yllättyvät kuulleessaan, etten ole koskaan sovittanut hääpukua. Jemina toimii mallinukkena, kun meille tulee uusia pukuja myyntiin.” Jemina sitä vastoin sovittelee pukuja mielellään ja onkin jo miettinyt, että hänen täytynee hankkia kaksi pukua, sillä valinta tulee olemaan vaikea: ”Haluan joko merenneitomallisen puvun tai boheemin pitsipuvun, jossa on kolme neljäsosaa hihat. Todennäköisesti kuitenkin teen puvun tai pukuni itse.”

Terveiset Elämäni päivä –blogin lukijoille

”Tervetuloa meille juhlistamaan hääpäivän odotusta. Meille on matala kynnys tulla. Ovikelloa on kylläkin pakko soittaa, mutta aina tulemme avaamaan oven hymyssä suin. Saa ja pitää tulla sisään asti.”

Vieno

Museokatu 44 B 40/41, 00100 Helsinki 

info@vienohelsinki.fi

040 778 8522

Kotisivut 

Facebook

Instagram 

Jutun kuvat: Vieno 

Kun juhlat peruuntuu

Se on niin surullista, kun juhlat peruuntuu. :( Kaikki se suunnittelu sekä vieraiden ja juhlanpidon innokas odottaminen loppuu kuin seinään ja jäljelle jää vain iloton ja turhautunut olo. 

No mistä nyt tuulee, kun tällaisia kirjoittelen? Siskoni täytti viime kuussa vuosia ja koska en keksinyt hänelle lahjaa, päätin järjestää juhlaviikonlopun. Suunnittelin hyvissä ajoin tarjoilut ja ohjelman ja lähetin siskolleni viimeisen päälle tehdyn kutsun. Hän innostui kovin ja siitä alkoi mukava odotus. Tein pikkuhiljaa hankintoja ja suunnittelin viimeisiä yksityiskohtia. Juhlan piti siis olla tällä viikolla ja kun maanantai koitti, mietin, että jes pian tapahtuu! 

Kunnes maanantai-iltana siskoni laittaa viestin, että hänellä nousee kuume. Minä vitsailin, että juhlakuumeko? Mutta tiistai-aamuna hän soittaa, että hänellä on influenssa ja edessä sairasloma ja inhottavia, kuumeisia hetkiä sängyn pohjalla. 

Nyt siis mukavien juhlien ja hauskan tyttöjen viikonlopun sijaan siskoni koittaa parannella tautiaan ja minä koitan keksiä jotain kivaa tekemistä. Harmittaa, etten pääse toteuttamaan suunnitelmiani ja muutamaa yllätystä, jotka olin keksinyt. Nyt olen sättinyt itseäni siitä, ettei minulla käynyt mielessäkään, että juhlat saattaisivat peruuntua, että jotakin saattaisi sattua. Yleensä ennen kivoja asioita käyn mielessäni läpi, miten asiat voisivat mennä pieleen ja jotenkin sitä kautta saan varmemman olon, että eiköhän asiat mene hyvin. Ymmärrättekö, mitä haen takaa? :) 

Ennen häitämme stressasin kovasti siitä, että entä jos häät jostain syystä peruuntuvat. Entä jos jompikumpi, minä tai mieheni sairastutaan tai entä jos lähipiirissä sattuu jotain ikävää tai juhlapaikka vaikka tuhoutuu juhlia edeltävänä iltana tulipalossa... Kuinka moni tunnistaa juhlien peruuntumispelon? 

Onnistuin itse asiassa telomaan itseäni häiden alla  ja kirjoitinkin silloin juhlastressaamisesta täällä. Silloin kirjoitin näin: "Tarkoituksenani ei ole pelotella hääpäiväänsä valmistautuvia morsiamia, vaan olen aina ajatellut, että jos ajattelee jotain huonoa tapahtuvaksi niin se ei tapahdu. --- Tai voisiko kuvailla asiaa niin, että mielestäni suurten asioiden alla ei voi ottaa liian rennosti vaan täytyy olla hieman valppaana, jottei mitään ikävää sattuisi. --- Tietenkään tällaisten asioiden miettimiseen ja murehtimiseen ei pidä käyttää liikaa aikaa ja voimavaroja, mutta fiksua on varautua niihin asioihin, mihin voi. Esimerkiksi minä aion vetää nämä kaksi viikkoa tehostetusti vitamiinipitoisia ruoka ja huolehtia astetta tarkemmin käsien pesusta. Yritän huolehtia tarpeellisista yöunista ja erityisesti veden juonnista. Pieniä asioita, joista tulee varmempi olo ja onhan niistä apuakin."

Stressaatko sinä juhlien alla? Millaisista asioista stressaat?

Kuvat Pinterestistä, näiden peruuntuneiden juhlien suunnitteluboardista. 

Juhla-asun asusteet + korvakoruarvonta

"Jotta asusteita ei koskaan olisi liikaa, katso aina kotoa lähtiessäsi peiliin ja riisu yksi pois."

Kävin tässä viime viikolla läpi korujani ja päätin vihdoin laittaa kiertoon ne korut, joita en käytä. Moniin koruihin sisältyy tunnearvoa, sillä ne on saatu lahjaksi tai ne on peritty, ja koska en ole raaskinut antaa niitä pois, ne  ovat vuosia lojuneet kaapissa. Nyt kuitenkin kyllästyin siihen, että minulle tuli aina paha mieli, kun näin korut käyttämättöminä. Päätin, että niin minä kuin korujen tuleva omistaja ilahtuvat, kun korut todella ovat käytössä. (Älkääkä säikähtäkö, ohjaan perintökorut perheenjäsenilleni.)

Koruja järjestellessäni aloin miettimään, että käytän itse asiassa todella vähän koruja arkena. Vasemmassa nimettömässäni ovat kihla- ja vihkisormus, joiden lisäksi minulla on usein korvakorut. Mutta siihen se oikeastaan jääkin, joten minun ei tarvitse ennen kotoa lähtemistä riisua asusteita pois. Toisinaan laitan pitkän kaulakorun, mutta en oikeastaan koskaan käytä lyhytketjuista kaulakorua. Käsikoruja en ole käyttänyt vuosiin. Muutenkin minusta on jostakin syystä vaikeaa asustaa asukokonaisuuksiani. Minulla harvoin näkee huivia, asukokonaisuuteen sopivaksi lakattuja kynsiä tai värikoodattua laukkua. Olisi ihana koota viimeisen päälle asustettuja kokonaisuuksia, mutta olen liian laiska sellaiseen.

Tästä päästäänkin siihen, että kuitenkin juhlapukeutumisessa olen tarkka asusteista ja usein aloitankin juhla-asun miettimisen asusteista. Idea juhla-asuun voi tulla esimerkiksi kaulakorusta tai tekokynsien kuviosta. Asusteen tai asusteiden ympärille sitten rakennan asuni. Usein myös valitsen juhlaan mustan maksimekon (laiskuuttako?), joka toimii helppona pohjana erilaisille ja erivärisille asusteille. Kummin päin sinä teet, valitsetko ensin asun vai asusteet? 

Kuvassa näkyvät hääasusteeni hankin vasta hääpuvun ostamisen jälkeen. Lähdin miettimään asusteita hääpuvun yksityiskohtien ja teemaväriemme kautta. Päädyin valitsemaan asusteisiin mustaa, hopeaa ja pientä säihkettä. Yllä olevasta kuvasta itse asiassa puuttuu hiuskoruni, joka lopulta määritteli hääkampaukseni. Mieheni asusteet olivat kultaisia, mutta hänellä oli valkea kauluspaita, hopea kravatti ja hopea sulhasviehe, jotka riittivät mätsäämään meidät yhteen. Minusta on ihanaa, jos pari on mätsännyt asusteensa keskenään. 

Mielestäni harva juhla-asu on tarpeeksi juhlava ilman asusteita. Asusteiden pukemisesta tulee myös juhlava olo; onhan se ihana pukea ylleen esimerkiksi harvemmin käytössä olevia, arvokkaampia koruja. Kokosin yhteen muutamia vinkkejä, joita mielestäni kannattaa huomioida juhla-asusteita miettiessä. Tuleeko sinulle mieleen jotain lisäystä listaan?

Muutamia vinkkejä juhla-asun asustamiseen:

• mieti, voisitko hyödyntää juhlan teemavärejä asusteissa 
• anna persoonasi näkyä 
• valitse mukavat kengät! 
• jos haluat juuri tietynsävyisen laukun ja kengät, vie ne värjättäviksi esim. morsiuspukuliikkeeseen
• panosta joko näyttävään asuun tai näyttäviin asusteisiin 

Alussa kerroin päättäneeni laittaa kiertoon ne korut, joita en enää käytä. Läpikäymieni korujen joukosta löysin myös käyttämättömiä koruja, joista haluan arpoa kuvassa olevat pronssin väriset korvakorut. Ostin korvikset viime keväänä, mutten ole käyttänyt niitä kertaakaan, vaan ne ovat lepäilleet pakkauksessaan. Jos sinulla olisi käyttöä kyseisille korviksille, niin osallistu arvontaan tämän viikon aikana! Osallistumisaikaa arvontaan on su 5.2. klo 23:59 asti. Arvonta suoritetaan ma 6.2. klo 9:00. Arvan saat kommentoimalla tämän postauksen lopussa tai Facebookissa. Myös anonyymeilla lukijoilla on mahdollisuus osallistua, jätä siinä tapauksessa nimimerkki ja sähköpostiosoitteesi. Onnea arvontaan! :) Arvonta on päättynyt.